Helena ja afrikkalainen pääläri, öljy ja kollaasi kankaalle 100x135cm, o

Jälleen vähän vanhempia töitäni. Tämä on vuodelta 2006. Vieläkin mieltä askarruttaa tämä ns "etsiminen" kuvantekemisessäni. Aina yrittää muka tehdä jotain uutta(joita en vielä ainakaan laita blogiini) ja sitten miettii miksen voi tyytyä siihen mitä osaan. Monet tekevät yhtä ja samaa vuosikaudet ilmeisesti ihan tyytyväisenä. No tällaista tämä on. Saamarin työkokeilu!

Nainen valossa, akryyli ja öljy kankaalle 76x85cm

Kela pakotti minut yhteen työkokeiluun. Vituttaa suunnattomasti. Toivottavasti voin joskus tulevaisuudessa maalailla paineettomasti vai voiko kukaan maalari tehdä työtään ilman ulkoisia paineita? Saamarin saamari kun tekisi mieleni hujauttaa ottaan kaikenmaailman pykälänikkareita.

Viestin tuoja, öljy kankaalle

Olen kokeillut vaikka minkälaisia tapoja tehdä maalauksia ja yrittänyt päästä pois jo opitusta. Matka jatkuu....

Nipsu " The Pretador" ja uhrin remppana

Olimme veljeni luona kylässä ja kissani Nipsu 1v oli elementissään. Se nappasi kiinni milloin hiiren milloin päästäisen leukoihinsa, päästi välillä uhrin juoksentelemaan tai raahautumaan karkuun ja aina se vaan kidutti sitä mielensä mukaan. Aivan kuin nainen joka alussa kehrää tyytyväisenä, mutta eikö jo kohta kynnet välähdä ja mies jää sydän ja tunteet runneltuna ajelehtimaan kuin mikäkin hylätty morsian!
Naatiskelimme jälleen herkuista ja oikeastaan oli ihan hyvä palata tänne köyhyyteen muuten sitä olisi kohta syöppö.

Idoli, öljy kankaalle 100x150cm

Tutustuin nuorena n 13v poikana yhteen Eijaan ja aloin ottamaan ensiaskelia seurustelu kuvioissa. Olimme uimassa yhdessä saarennokassa hän, minä ja serkkupoikani ja saattoi siinä olla joitain muitakin mutten jaksa muistaa enää keitä. Tytöt kirmaisivat juoksuun veteen ja yksi tyypeistä kömysi välittömästi tyttöjen laukuille ja rupesi nuuskimaan neitojen pikkareita! Unelmani romantillisesta sankarista joka puolustaa laventelinsinipukuista neitoa miekka kädessä oli murskana. Nykyäänhän moisesta ei ole moksiskaan.
Jossainvaiheessa aloimme soittamaan rokkenrollia ja järjestimme ihania viikonloppujuhlia milloin missäkin. Kerran juhliimme tuli ihanan näköinen blondi mutta bändimme kitaristi Löde nappasi hänet silmieni edestä ja he menivät kuhertelemaan saunaan. Tästä suivaantuneena laitoin saunan päälle ja nupit kaakkoon eikä aikaakaan kun he tulivat ulos ja Löde karjahteli että kuka perkele sen saunan laittoi päälle!
Yksien juhlien alla lainasimme kerrostalomme saunasta saunavatia ja laitoimme tujun kotikaljan käymään. Kanniskelimme sitä vatia pitkin kellaria ja nauraa käkätimme että mitäs jos talakkari tulee...no, Löde sanoi että sanotaan sille Frank Canonille(lempinimi ko talonmiehelle) että vaihettiin kitaraan öljyt....varmaan taloyhtiön naiset ovat olleet ihmeissään jos salaperäinen ja yhäkkinen hiivatulehdus riivasi rouvia...
Kiva muistella kaikkia ihania tapahtumia ja niitä riittää. Kirjoittelen niitä aikani kuluksi.
Tämä päivä on mennyt maalatessa. Hyvä niin

Uusia vanhoja töitä

Ylempi kuva on tehty Imatran taidekoulussa ja alempi Rauhan paikka samoihin aikoihin. Lievää suurempia Reidarin vaikutteita?- 03 tehtyjä.
Kemi maailman kartalle! 70-luvulla joku neropatti keksi että Aku Ankka on lapsille huonoja vaikutteita antavaa lukemistoa sillä kulkevathan idolini ilman pöksyjä joten kaupunginhallitus kielsi ko olevan irstaan julkaisun kaikissa neuvoloissa, sairaaloissa ja yleensä paikoissa missä kotiemme pikku termiitit olisivat saaneet ko lehden hyppysiinsä. Moinen huolehtivaisuus herätti hilpeyttä maailmalla.
Itse luin valtavasti pikkulapsesta lähtien ja luen edelleen, myös Aku Ankkaa...Syväkankaalla, kaupunginosassa missä asuimme oli pieni sivukirjasto missä runoilija Kari Aronpuro huokaili ja puuskutti hyvin raskaasti tiskin takana. Hän oli kirjastonhoitajana ja minulla oli lapsesta asti unelmia tulla runoilijaksi ja ajattelin että runoilijan pitää puhkua kovasti. Epäiltiin astmaa.
Lapsena juotin yhdelle kaverille riisiviiniä ja hätäännyin kun se tuli känniin ja pakotin kaverin juoksemaan taloa ympäri kuvitellen että jos se lieventäisi asianhaaroja. Timo oli vissiin 8v ja ite olin ehkä 12v.
Olimme lapsena saman kaverin isonveljen synttäreillä ja kakun päällys kermavaahtoineen ja karkkeineen oli niin hyvää että kaavimme ne suihimme. Kakun jätimme koskematta ja pikku jefreittereitä kun oltiin niin saimme päähämme tehdä muovailuvahasta jättimäisen tekokullin oikein sellaisen ich bin ich-luokan terminaattorin ja kehotimme pikku Timoa näyttämään sitä äidilleen. Ennenkuin meidät viskattiin ulos jouduimme siivoamaan aihettamamme sotkut.
Meillä oli vilkas ja hyvä, onnellinen lapsuus sekä nuoruus.