Olimme veljeni luona kylässä ja kissani Nipsu 1v oli elementissään. Se nappasi kiinni milloin hiiren milloin päästäisen leukoihinsa, päästi välillä uhrin juoksentelemaan tai raahautumaan karkuun ja aina se vaan kidutti sitä mielensä mukaan. Aivan kuin nainen joka alussa kehrää tyytyväisenä, mutta eikö jo kohta kynnet välähdä ja mies jää sydän ja tunteet runneltuna ajelehtimaan kuin mikäkin hylätty morsian!Naatiskelimme jälleen herkuista ja oikeastaan oli ihan hyvä palata tänne köyhyyteen muuten sitä olisi kohta syöppö.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti